tiistai 10. syyskuuta 2013

Teemaviikko: Pelottaako? - Urbaanilegendat


Jokainen on varmasti kuullut elämänsä aikana jonkun urbaanilegendan, eli kaupunkitarinan. Monet kummitustarinatkin on rinnastettavissa urbaanilegendoihin. Tälläiset tarinat alkaa aika usein: "Kaverini kertoi, että hänen tuttunsa veljen serkun kaimalle kävi näin ja noin." Harvemmin tälläset tarinat on käynyt kertojalle itselleen.
Jotkut kaupunkitarinat ovat jopa maailmanlaajuisesti tunnettuja, ensimmäisenä tälläinen legenda mikä tulee mieleen on lapsenvahti, joka saa häiritseviä puheluita ja myöhemmin selviää, että puhelut tulevat talon sisältä. Tästä legendasta on taidettu elokuvakin tehdä?

Itseäni on aina kiinnostanut urbaanit legendat, varsinkin ne kaikkein kammottavimmat. Aikanaan, kun asuin keskellä korpea ja usein ajelin pimeitä metsäteitä yksin kotiin, tuli mieleeni väkisinkin tarina katoavasta liftarista. Tästä tarinasta olen kuullut ja lukenut todella monta eri versiota, mutta pääpointti legendassa on seuraava:
Yöllä autoilija ottaa syrjäiseltä tieltä kyytiinsä liftarin, joka nousee autoon sanomatta sanaakaan. Liftari istuu koko matkan ajan lähestulkoon hiljaa osoittaen vain eteenpäin. Jossain vaiheessa matkaa kyytiläinen on kadonnut autosta.
Joissain tarinoissa liftaaja katoaa hautausmaan kohdalla, joissain hän on käskenyt ajamaan hautuumaalle ja kadonnut auton pysähdyttyä. Olen kuullut myös sellasia tarinoita yllättävistä matkaseuroista, joissa nuori henkilö, yleensä mies, on seissyt tien vieressä ja ohi ajettua hän on ilmestynyt takapenkille, josta myös katoaa yhtä mystisesti. Joissain tapauksessa tämä henkilö on lähtenyt juoksemaan auton perään, juossut hetken aikaa lähes auton rinnalla ja sitten ilmestynyt takapenkille. Tuo versio auton perässä juoksevasta hahmosta, on ehkä kammottavin mitä olen kuullut.

Yksin pimeillä teillä ajaessani olen usein joutunut kääntämään taustapeilin poispäin, koska olen pelännyt niin paljon mielikuvitukseni lähtiessä laukkaamaan. Vaikka olen todellinen pelkuri, niin silti janoan pelon tunnetta aika-ajoin. Valtava pelon tunne saa energiat virtaamaan täysin erilaisella tavalla kuin normaalisti.

Forssassa asuessani kuulin usein legendaa Torronsuon ohimenevällä tiellä olevasta kummitusliftarista. Tapasinpa kerran henkilön, joka sanoi itse nähneensä tämän kuuluisan aaveen.
Muutaman kerran olen joutunut tätä tietä ajamaan yksin pimeällä ja olin varma että kummitys ilmestyy tienviereen jonkun mutkan jälkeen. Joka kerran kun näkökenttäni laitamilla välähti jotain valkeaa, muuttui kaasujalka raskaammaksi. Vauhtia hiljensin vasta, kun näin katuvalot... ;)

Toinen legenda mikä on itseä kammottanut on tarina joita kuulin paljon teinivuosina, kun olin matkustamassa Tallinnaan eka kerran. Jopa omat vanhempani sanoivat, että monelta turistilta on ryöstetty elimiä Tallinnassa - jokainen näistä turistista on aina herännyt ammeesta, joka on täynnä jäätä ja heiltä on viety munuainen tms.
Sen verran paljon nuo tarinat vaikutti meihin silloin, ettei kaverini kanssa lähdetty kiertelemään paikkoja keskenämme, vaan pysyimme aikuisten seurassa tiiviisti koko matkan.

Jokainen on varmasti myös kuullut tarinan Bloody Marysta? Kuinka moni on uskaltanut seistä kynttilänvalossa peilin edessä sanoen kolme kertaa "Bloody Mary"? ;) Itse en ainakaan.

Bloody Maryn tarinasta on monta eri versiota, mutta peruspointti on kaikissa sama: Mary niminen nainen murhataan ja hän yrittää kirjoittaa verellään peiliin murhaajan nimen, siinä kuitenkin onnistumatta. Hänen henkensä siirtyy peiliin. Jos lausuu kolmasti peilin edessä "Bloody Mary", ilmestyy Mary peiliin ja raapii kutsujalta silmät. Jotkut tarinat sanovat, että hän tappaa kutsujan, joissain tarinoissa hän vain ilmestyy peiliin. Enpä ole testannut ja ottanut selvää, mikä tarinoista pitää paikkansa... :D

Millaisia kammottavia urbaanilegendoja te olette kuulleet?

Muiden postauksia teemaviikolta:
Emeraldin suojaava kristalliloitsu

7 kommenttia:

  1. Tarina Harmaa Rouvasta joka asui jokioisten kartanossa puistattaa edelleenkin. Muistan kakarana kun pyöräilin iltaisin kartanon ohi et silloin kyllä ylämäessä painoin lujaa menemään :D hyh. Ja esim supernaturalin ekan tuotanto kauden jaksoissa ne perehtyy juuri näihin legendoihin kuten bloody Mary etc. Ja toi lapsenvahti juttu eikö se oo screamista? Noita leffoja on monia tuosta samaisesta aiheesta.
    Itse kuulin urbaani legendan tytöstä ja pojasta jotka kuhertelee autossa ja ulkoa kuuluu ääniä ja se poika käy katsomassa mikä sen äänen aiheutti ja sit se poika katoaa näköpiirissä ja katolta kuuluu rapinaa ja tyttö menee katsoon niin se poika on hirtettynä niin et sen käsi laahaa sitä kattoa vasten, joku koukkukäsi legenda oli nimeltään. Ai niin ja itse olen kokenut kummitus jutun ystäväni luona kakarana yötä ollessa; nukuttiin kahden makuuhuoneen välisellä ns eteisessä jonne johti rappuset ylös (tasanne) ja kuulin ku joku alkoi meneen rappusia pitkin alas, luulin et joku ystäväni perheen jäsenistä on matkalla vessaan (oli pimeää enkä nähnyt mtn) noh yht äkkiä ääni kuulostaa siltä et se tuleekin ylös ja sit taas alas, ensin oon et mitä helv?! Ja laitan valot päälle niin ketään ei näy missään :s sillon oli aika hrr fiilis! Sit ku mun mamma kuoli ja menin papalle yöks (ettei sen tarvinnut olla yksin) illalla mamman keinutuoli alkoi liikkumaan (huom ei ollut läpivetoa eli ikkunat ja ovi oli kiinni) ja totesin ääneen et "hyvää yötä mamma" ja keinu pysähtyi. Sillon oli kans vähän kröh olo et wtf :D
    Hyvä teksti! Luen sun blogia aina julkisissa matkal töihin. Tykkään! Varsinkin tälläiset kauhu jutut on kivoja :P sano hulluks mut mä oon vaan outo :)
    -miss.punk/Henna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuo Harmaa Rouva tarina on aina kiehtonu sekä muut Jokioisten kartanon ympärille liittyvät tarinat. Tarkotuksena on tehä niistä vielä ihan oma postauksensa. ;)

      Poista
    2. Joo, koska mua rupesi nyt kiinnostamaan se Harmaa Rouvan tarina.

      Poista
  2. Mulle ovat Tampereen tarinat tutuimpia, ja niistä oletkin jo ehtinyt kirjoittelemaan :) Minun kuulemassa Tallinna-tarinassa vain juopuneilta on viety elimiä ja he ovat aamulla heränneet puistosta, joten kukaan tutuistani ei ole uskaltanut juoda siellä, eikä myöskään jäädä yöksi koko paikkaan :D

    VastaaPoista
  3. Testattiin besun (mimuxis mimux) kanssa tuota Bloogy Mary juttu hetken mielijohteesta etittiin kynttilä ja yht äkkiä oltiinkin jo vessassa peilin edessä. Kun oltiin 4 kertaa se sanottu. Niin olimme selkä peiliin päin koska kumpikaan ei uskaltanut katsoa peiliin. No, päätin itse kääntyä vain nopeasti vilkaisemaan ja sain niin sydärin kuin olin näkevinäni silmät ja mustia híuksia peilistä. Sain paniikin ja juoksin ulos vessasta enkä enään ikinä ole käynyt siellä vessassa :D Kaverini pitää minua hulluna kun ei itse nähnyt peilissä mitään :D

    VastaaPoista
  4. Hassua ehkä, mutta minusta karmivimpia urbaanilegendoja ovat ne missä joku huomaa että leipäpussista tms katoilee ruokaa, soittaa poliisille joka käskee häipymään asunnosta ja sängyn alla onkin asunut joku ties miten kauan. Menee kylmät väreet, ja muistan kun kuulin tuon ekan kerran en uskaltanut pariin viikkoon katsoa sängyn alle, en halunnut löytää sieltä ketään :D Jos siellä joku olisi asunutkin, olkoon mielummin siellä jos toinen vaihtoehto on kurkata sinne ja joku tuijottaa takaisin.

    VastaaPoista
  5. Lisää tälläsiä! Ja kokeiltu kyllä kaikki maholliset tollaset bloody maryn tapaset jutut, pelkkää puppua, ei mitään todenperäisyyttä. Mutta koska pidän noista ni oon kokeillu montaki kertaa, ihan hyvin vuoksi. Jos haamuja tahtoo tavata ni ei tarvii ku ettiä paikka missä on kuollu paljon porukkaa ja senku karjuu vaan jonku aikaa ni kyllä joku aina vastaa. Mulle ainakin.

    VastaaPoista

Jätäthän käynnistäsi muiston! :)