keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Harmaa Rouva

Minun piti tämä postaus tehdä jo viime viikolla, mutta en ehtinyt istahtaa koneen ääreen ja kirjoittaa: Torstai meni Arin vanhemmilla kyläillessä, perjantai siivotessa, lauantaina Arin veljentyttö oli meillä yökylässä ja sunnuntaista asti olen ollut sairaana. 
Teemaviikko meni muutenkin hieman ohi. Täytyy seuraavan kerran pitää teemaviikko, kun on lomaa.

Mutta asiaan. Viime viikolla kirjoitin urbaanilegendoista ja päätinpä kertoa teille yhdestä, joka on ehkä tunnetuin kummitustarina kotiseudullani. En tiedä kuinka ahkerasti nykyään tarina nuorten ja lasten keskuudessa liikkuu, mutta minun lapsuudessani ja nuoruudessani tästä kuuli lähes viikoittain juttuja. Olen silti varma, että jokainen Forssasta, Jokioisilta, Tammelasta ja Humppilasta kotoisin oleva, on kuullut ainakin joskus mainittavan Harmaa Rouvan.
Ala-asteella kokoonnuimme silloin tällöin pienen porukan kanssa välituntisin kiipeilytelineille loikoilemaan ja kerroimme toisillemme tarinoita, joita olimme kuulleet Harmaa Rouvasta.

"Kerrotaan, että kartanon toisessa kerroksessa joskus häivähtää valo ja joenpuoleisen päädyn nurkkahuoneen ikkunasta katsoo kalpea kaapuun kietoutunut nainen. Myrskyöinä kartanoa ympäröivän puistometsän pimennoista ilmestyy harmaa hahmo ja katoaa jälleen. Mistä tässä nyt on kysymys?"

Harmaa Rouva on aave, jonka kerrotaan vaeltavan Jokoisten kartanossa sekä sen tiluksilla. Olenpa myös kuullut jutun, että hänet on nähty myös kartanon lähellä virtaavan Loimijoen rannalla, sillan kupeessa.
Useimmiten Harmaa Rouvan on kerrottu näyttäytyvän keltaisessa huoneessa, joka sijaitsee toisen kerroksen eteläpäädyssä. Huone on aikanaan ollut vierashuoneena.


Harmaa Rouvan henkilöllisyydestä ei ole tietoa, mutta jotkut epäilevät että hän on E.G von Willebrandin vaimo Vendla, toiset sanovat että hän oli palvelija. Itse kuulin nuorena usein tarinan, että hän oli Willebrandin vaimo/rakastaja, jonka hän murhasi, mutta itse en ainakaan ole löytänyt mistään tietoa, että Willebrand olisi murhannut jonkun. ;)
Onko hän Willebrandin kotiopettajaan, runoilija Mikael Choraeusiin, palavasti rakastunut palvelustyttö? Spekulaatioita Harmaa Rouvan henkilöllisyydestä on varmasti yhtä paljon, kuin tarinan kertojiakin tai heitä, jotka ovat aaveen nähneet.


Kartanon tiloissa on aikanaan yöpynt ihmisiä, jotka ovat sanoneet, että öisin kuului koputuksia huoneen ovelta, vaikka käytävässä ei ollut ketään sekä laahaavia askelia käytäviltä. Valot oat syttyneet itsestään sekä suljetut, lukitut ovet auenneet itsestään. Jotkut ovat nähneet ilmassa leijuvan käden ja jotkut ovat nähneet harmaapukuisen naisen lapsi sylissään.
Muistan itsekin useaan otteeseen kuulleeni tarinan ilmassa leijuvasta kädestä, joka on ilmestynyt jostain maalauksesta kartanon käytävällä. Olen kuullut myös sellaisen version Harmaa Rouvasta, että hän ilmestyy sateisena ja synkkänä syksyiltana Loimijoen rantaan itkemään hukkuneen lapsensa perään. Sanottiin, että naisen lapsi olisi tippunut sillalta ja hukkunut jokeen.

Kukaan ei osaa sanoa, miksei Harmaa Rouva ole saanut rauhaa sielulleen. Onko hänen tarinansa surullinen rakkaustarina vai traaginen kuolema? Ehkä juuri se tekee Harmaa Rouvan tarinasta niin mielenkiintoisen, kun kukaan ei tiedä kuka hän oli.


"Nykyisin satunnainen matkailija voi Jokioisilla käydessään tutustua ainutlaatuiseen kartanoalueeseen, vanhoihin rakennuksiin, englantilaistyyliseen puutarhaan ja puistosuunnitteluun. Sieltä päärakennuksen eteläisen siiven nurkalta lähtee polku Loimijokea seuraillen ikitammien katveeseen ja johtaa puistometsässä olevalle maaherra ja rouva von Willebrandin haudalle. Katsookohan kulkijaa toisen kerroksen ikkunasta viitan peittämät, kalpeat kasvot, kuka tietää."


Viikonloppuna menemme pitkästä aikaa Forssaan ja tuolloin suuntaan Jokioisille kartanon tiluksille kuvailemaan. Kerron myös tarinan, jonka olen monesti kuullut liittyen kartanon tiluksilla sijaitsevaan Willebrandin hautaan. ;)

Kuvat ja ja kursivoidut tekstit on lainattu Jokoisten kunnan kotisivuilta.

6 kommenttia:

  1. Ahh rakastan kartanoihin liittyviä kummitustarinoita <3 En tiedä miksi mutta ne tuovat niin lämpimän tunteen.

    VastaaPoista
  2. Sama juttu, rakastan kummitustarinoita <3

    VastaaPoista
  3. Luin kesällä lehtienlukusalissa jotakin huuhaalehteä, olisiko ollut ultra tai vastaava jossa oli muistaakseni juttua tästä harmaasta rouvasta. Kiios kun avasit kertomusta lisää! Minua kiinnostavat muutenkin kummitusjutut, jos sinulla on niitä varastossa laita ihmeessä lisää.

    VastaaPoista
  4. Meidän oli tarkoitus lähteä tuonne samaiseen kartanoon tekemään paranormaali-dokkaria koulutyötä varten. Kuitenkin päädyttiin tekemään lähempänä olevasta vanhasta mielisairaalasta paranormaali-dokkari. Ei ehkä ihan niin kiehtova mutta saatiinpa pelottavia viboja seuraamaan seuraavankin yön yli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluatko paljastaa mikä mielisairaala oli kyseessä? Kaipaan todella paljon uusia kuvaus- ja tutkimispaikkoja. Tässä lähialueella oonkin kolunnut nuo paikat johon pääsee, tarkoituksena olisi lähteä jossain vaiheessa kauemmaksikin (mm. helsingin suuntaan) vanhoihin sairaaloihin kuvailemaan.

      Poista
  5. Olen kuullu tälläsen tarinan harmaa rouvasta: että harmaa rouvan nimi on venla joka sai lapsen lapsesta ei ole tietoa, venlan isä oli Willebanbir ( sori jos kirjotin ton väärin)
    Niin että sen isä oli kuollut sydänkohtaukseen . Venlasta ei ole tietoa minulle mitä hänelle tapahtu.

    VastaaPoista

Jätäthän käynnistäsi muiston! :)