perjantai 13. huhtikuuta 2012

Perjantai 13...

Epäonnenpäivä...? En oo ikinä ymmärtäny vouhotusta perjantai 13sta.  Itse en oo koskaan uskonut moiseen huono-onniseen päivään, mut ehkä se siinä juuri onkin pointti; jos oikeen kovasti uskot ja pelkäät että jotain ikävää tapahtuu, niin näin tulee käymään.
Joskus oon kuullut/lukenut legendan, että päivän epäonninen maine on saanut alkunsa joskus 1200-1300 luvulla, kun joku kunigas oli lähettänyt kirjeen paikkoihin joissa oleskeli temppeliherroja ja kirjeen sai avata vasta 13.pvä, joka yllätys yllätys, sattui olemaan perjantai. Kirjeessä tämä kuningas syytti temppeliherroja saatananpalvonnasta, jonka vuoksi temppeliherrat vangittiin ja poltettiin roviolla. Eli jos kuningas olisi sanonut että kirje avataankin 21.pvä perjantaina, olis nykyään 21. pvä epäonnenpäivä. ;)


Tänään oli lepposa työpäivä (huolimatta siitä että on epäonnenpäivä;), vaikka yksin olinkin sulkuvuorossa. Yleensä perjantai-illat on ollu hyvinkin levottomia, kun ihmiset hamstraa olutta, mut liekö tuo sade vaikuttanut, ettei ihmisiä huvittanut lähtee Siwaan... Onneks oli vaan kuuden tunnin työpäivä, sillä mun selkäni on taas niin jökissä, että tekis mieli vaan maata pitkin pituuttaan sängyllä. Vähänkin jos pyöristää selkää, niin vihlasee aivan julmetusti. Noh, jos sitä sunnuntaina menis tohon taloyhtiön salille jumppaan sen kuntoon. :) Sounds like a plan.
Odottipa mua mukava yllärikin, kun tulin töistä kotiin (jos siis ei lasketa sitä, että Remu oli myllännyt vessan roskiksen ja levitellyt terveyssiteet sieltä ympäri kämppää) : Oli tullut kutsu sosiaali- ja terveysalan pääsykokeisiin. Nyt tosin aloin miettimään, että kannattaako mun mennä sinne, koska ensinnäkin se maksaa 50euroa (!!) ja mulla oli tää lähihoitajalinja vasta kolmantena tai neljäntenä hakuvaihtoehtona...  Tahdon kovasti päästä sinne käsi- ja taideteolliseen opiskeleen vaatetusartesaaniks, lukee hyvät numerot taideaineista ja sen jälkeen hakee TAMKiin kuvataidealalle. Tosin haaveena olis myös taidehistorian opettajan ammatti.
Kyllähän mua toki kiinnostaa tuo hoitoalakin, ja siltä alalta olis ainakin suurin varmuus työllistyä, mutta suurin kutsumus on tuonne taidealalle. Eihän tuosta pääsykokeissa käynnistä toki haittaakaan olisi...

Tulipas nähtyä taas muuten viimeyönä varsin omituista unta. Sain unessani ihan hillittömän raivarin miehelleni ja tämän kaverille, en tosin muista mistä syystä, muistan vain sen raivon tunteen siinä unessa. Raivoissani sit revin ikkunasta verhot alas (jotka muuten unessa oli mustat, vaiikka todellisuudessa nuo "alemmat" verhot on kirkkaan oranssit), niin että ne repesi riekaleiksi. Jotenkin se raivon tunne katosi tämän verhojen alasrepimisen yhteydessä, jonka jälkeen aloin leikata revenneistä verhoista niitä repaleita irti, niin että jäljelle jäi vain ohut siiru ehjää kangasta. Ripustin sen takasin ikkunaan ja asettelin sen "päälimäisen" verhon taakse niin, että se näkyi sieltä alta niin kuin olisi ollut kokonainen verho...Uni oli muuten aika mitäänsanomaton, mutta toi raivon tunne siinä oli niin todentuntuinen, että herätessänikin olin ihan varma, että mulla on nyt jokin syy olla vihainen. Täytynee kaivaa tuo mun unikirjani taas esille ja katsoa mitä tuollanen raivo symboloi.
Tähän on hyvä lopettaa, ettei tule liikaa jaariteltua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätäthän käynnistäsi muiston! :)